Julkiset kirjastot Euroopassa: Missä kaupungissa kirjastot ovat parhaiten saatavilla?

Julkiset kirjastot eivät vain mahdollista pääsyä kirjallisuuden ja tiedon äärelle, vaan niillä on myös muita funktioita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoittelematon kirjastoyhdistys American Library Associationin (ALA) korostaa kirjastojen tärkeää sosiaalista roolia sekä tärkeää merkitystä paikallisen yhteisön rakentumisessa. Kirjastoissa ihmiset voivat tavata toisiaan julkisessa tilassa sekä lisäksi järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia. Kirjastot ovatkin niin sanottuja kaupunkilaisten toisia olohuoneita.

Picodi.comin tutkimus- ja sisältötiimi otti selvää, missä eurooppalaisissa pääkaupungeissa sekä muissa merkittävissä kaupungeissa kirjastot ovat helpoiten asukkaiden saavutettavissa.

Raportissa huomioitiin kaupungin alueella sijaitsevat kaupungin, maakunnan tai valtion ylläpitämät kirjastot. Kirjastojen määrää tarkasteltiin 10 000 asukasta kohden. Raportissa kirjastojen lukumäärästä muodostettiin niin sanottu Kirjasto-indeksi, jossa luku 1 tarkoittaa samaa kuin 1 kirjasto/10 000 asukasta.

Kirjastojen määrä suhteessa kaupunkien asukaslukuun Euroopan kaupungeissa

Julkisrahoitteiset kirjastot ovat pääasiassa maksuttomia.

Kaupunkien kirjastovertailussa oli mukana yhteensä 39 eurooppalaista kaupunkia. Kaikkein eniten kirjastoja suhteessa väkilukuun oli Belgian pääkaupungissa Brysselissä. Brysselissä on yksi kirjasto jokaista 10 000 asukasta kohden, eli Bryssel sai indeksiluvun 1. Brysselissä onkin kirjastoja neljä kertaa enemmän kuin Berliinissä, jossa on yksi kirjasto 40 000 asukasta kohden. Saksan pääkaupunki sai vertailussa indeksiluvun 0,25. Muista Euroopan suurista kaupungeista Lontoo sai indeksiluvun 0,39, Pariisi 0,34 ja Madrid 0,19.

Helsinki sijoittui vertailussa sijalle neljä. Helsinki sai vertailussa indeksiluvun 0,59, eli Helsingissä on 0,59 kirjastoa 10 000 asukasta kohti tai toisin sanoen yksi kirjasto noin 17 000 asukasta kohden. Helsingin kaupunginkirjastolla on yhteensä 37 kirjastoa ympäri kaupunkia, jonka lisäksi kirjastopalvelua täydentään kaksi kirjastoautoa. Kirjastoautot palvelevat niissä osissa kaupunkia, joissa ei ole omaa lähikirjastoa. Helsingin asukaslukuna käytettiin vuoden 2021 syyskuun asukaslukua, eli 656 920 asukasta.

Kirjastopalvelut eivät kuitenkaan ole kaikkialla Euroopassa yhtä helposti saatavilla. Esimerkiksi Turkin pääkaupunki Istanbul sai vertailussa indeksiluvun 0,03, joka tarkoittaa, että Istanbulissa on vain 0,03 kirjastoa 10 000 asukasta kohden (1 kirjasto/300 000 asukasta). Hyvin samankaltainen tilanne on Zürichissä sekä Sofiassa, joissa julkisia kirjastoja on väkilukuun suhteutettuna vain hieman enemmän (0,05 kirjastoa/10 000 asukasta). Kaikki vertailussa mukana olleet kaupungit ja niiden indeksiluvut löytyvät infograafista yltä.

Kirjastolaitos on mahtava keksintö ja toimii usein moitteetta. Osa kokee kuitenkin lainaamisen vaivalloisena erityisesti, jos lähikirjasto sijaitsee kaukana. Myös arjen kiireen keskellä kirjojen palauttaminen unohtuu helposti. Lisäksi suosituimpien teosten saatavuus on usein rajoitettua tai ne tulevat lainattavaksi vasta pitkän ajan kuluttua julkaisusta.

Mikäli kaipaa vaivattomuutta lukuharrastukseen ovat ääni- ja e-kirjapalvelut oiva ja edullinen vaihtoehto. Usein vain noin 10 euron kuukausimaksulla saa käyttöön niin paljon luettavaa, että siinä rinnalla kalpenee kirjastolaitoskin. Hyviä ääni- ja ekirjapalveluita ovat mm. Bookbeat, Storytel sekä Elisa Kirja. Picodin cashbackin avulla on mahdollista saada vielä osa kuukausimaksun summasta takaisin tilillesi.

Tietoa raportin toteutuksesta

Raportissa huomioitiin sekä kaupunkien, maakuntien että valtion julkiset kirjastot, jotka sijaitsivat kaupungin rajojen sisäpuolella. Vertailussa ei huomioitu yliopistojen, sairaaloiden tai yksityisten toimijoiden kirjastoja.

Vertailun tiedot kerättiin kaupunkien tai kirjastolaitoksen virallisilta nettisivuilta tai muista virallisista lähteistä, jotka keräävät tietoa kirjastopalveluiden tuottamisesta kaupunkien alueella.

Kaupunkien väkiluvut haettiin virallisista lähteistä ja ne perustuvat viimeisimpään saatavilla olevaan väestönlaskennan tai kaupunkien omiin tilastotietoihin tai viimeisimpiin ennusteisiin väestömäärästä.

Kaikki raportissa käytetyt lähteet löytyvät tästä.

Raportin käytöstä

Raportissa esitetyt infograafit sekä teksti ovat vapaasti käytettävissä sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin käyttötarkoituksiin. Haluaisimme kuitenkin pyytää, että materiaalia käyttäessänne mainitsette alkuperäisen lähteen (Picodi.com) ja lisäätte tekstin tietoihin linkin tälle sivulle, jolloin lukijalla on mahdollisuus tarkistaa alkuperäinen lähde. Mikäli raportti herätti kysymyksiä, voitte kirjoittaa meille sähköpostia osoitteeseen: research@picodi.com.