Kuinka suomalaiset säästävät

Picodin tutkimus- ja sisältötiimi kysyi suomalaisilta kuluttajilta heidän suhtautumisestaan tarjouskampanjoihin ja alennusmyynteihin. Lisäksi selvitettiin, kuinka hyvin kuluttajat tuntevat eri tapoja säästää.

Miten säästämme?

Pandemialla on ollut monenlaisia vaikutuksia elämäämme. Yksi vaikutuksista on ollut suomalaisten säästämisasteen kasvu, joka on ollut seurausta sekä kulutusmahdollisuuksien kaventumisesta että kuluttajien tyypillisestä reagoinnista talouskriiseihin*. Säästämisen lisääntyminen näkyy myös kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Picodi.comin verkkokyselyyn vastanneista suomalaisista 62 % kertoi ostaneensa vuonna 2020 enemmän tarjoushintaisia tuotteita kuin aikaisemmin.

*Säästämisaste nousee tyypillisesti talouskriisien aikana, kun epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä kasvaa.

Heinäkuussa 2021 tehdyn verkkokyselyn vastausten perusteella suomalaiset ostavat useimmiten tarjoushintaista ruokaa, vaatteita, jalkineita sekä kirjoja. Kaikkein harvemmin aleista ostetaan autoilun tuotteita, koruja sekä matkoja/vapaa-ajan aktiviteetteja. (Katso tarkemmat tulokset infograafista yllä).

Kuluttajat eivät halua maksaa normaalihintaa kaikista tuotteista, vaan lompakolle miellyttävämpää hintaa ollaan usein valmiita odottamaan. Kaikkein valmiimpia verkkokyselyyn vastanneet kuluttajat olivat odottamaan elektroniikan ja kodinkoneiden hinnan laskemista (elektroniikan ja kodinkoneiden tarjoushintoja kertoi olevansa valmis odottamaan 68 % vastaajista). Lisäksi suomalaiset ovat valmiita odottamaan vaatteiden ja jalkineiden tarjoushintoja. Myös lomamatkojen sekä vapaa-ajan aktiviteettien kohdalla 60 % vastaajista olisi valmis odottamaan otollisempaa hetkeä ostoksen tekemiseksi. Lähes yhtä moni vastaaja (58 %) kertoi voivansa odottaa tarjoushintaa suunnatessaan ostamaan urheilutuotteita.

Kaikkien tuotteiden osalta suomalaiset kuluttajat eivät kuitenkaan halua tai ole valmiita odottamaan tarjoushintoja. Luonnollisesti lääkkeet ja ruoka ovat sellaisia välttämättömyyksiä, joiden osalta kuluttajat eivät halua tai aina edes voi odottaa tarjoushintoja. Myös esimerkiksi autoiluun liittyvät tuotteet ja varaosat ovat sellaisia tuotteita, joita ostetaan tyypillisesti silloin, kun niitä tarvitaan, oli tarjousta saatavilla tai ei. Lisäksi lemmikkituotteiden kohdalla kuluttajat eivät vaikuta olevan erityisen hintasensitiivisiä ja lemmikille ostetaan tuotteita usein myös normaalihintaan.

Entä miksi suomalaiset kuluttajat ostavat tuotteita alennusmyynneistä? Päällimmäinen syy alennusten hyödyntämiseen on tietysti, että tekemällä ostoksia aleista on mahdollista säästää rahaa (tämän vaihtoehdon valitsi 44 % naisista ja 52 % miehistä). Lisäksi 30 % naisista ja 29 % miehistä piti normaalihintoja korkeina ja päätyy siksi tarjoustuotteisiin. Tarjoukset houkuttelevat kuluttajia myös kokeilemaan uusia tuotteita. Reilu neljännes kertoi ostavansa tarjoustuotteita kokeillakseen ja tutustuakseen uusiin tuotteisiin ja tuotemerkkeihin.

Aivan kaikki kuluttajat eivät kuitenkaan hyödynnä tarjouksia. Osa kuluttajista ajattelee, että korkealaatuisista tuotteista kannattaa maksaa enemmän (näin vastasi 22 % naisista ja 39 % miehistä). Osalle kuluttajista hinta ei myöskään ollut määräävä tekijä. Verkkokyselyyn vastanneista miehistä 23 % ajatteli, että hinta ei ole merkittävä tekijä ostopäätöksen kannalta. Naisista näin ajatteli kuitenkin vain 10 %. Verkkokyselyn perusteella vain harva kuluttaja ajattelee aletuotteiden olevan huonompilaatuisia tai vanhentuneista. Tämän vastausvaihtoehdon valitsi 7 % naisista ja 14 % miehistä.

Joskus suomalaisten ostoskärryyn eksyy myös sellaisia tarjoustuotteita, joita ei tule lopulta käytettyä. Erityisesti tällaisia huonoja ostopäätöksiä syntyy verkkokyselyn vastausten perusteella seuraavien tuotekategorioiden osalta:

1. Ruoka
2. Vaatteet ja jalkineet
3. Alusvaatteet
4. Kosmetiikka ja hajusteet
5. Elektroniikka ja kodinkoneet

Suomalaisten tavat säästää

Säästämiseen on olemassa monia tapoja ja vinkkejä säästämiseen annetaan niin lehtien sivuilla kuin keskustelupalstoillakin. Picodi.com selvitti verkkokyselyssä, mitä erilaisia säästämisen tapoja/välineitä/palveluja suomalaiset tuntevat ja mitä niistä he tyypillisesti hyödyntävät säästämisessään. Eri säästämisen tavat oli kyselyssä ennalta määritelty, joten tässä artikkelissa ja infograafissa (yllä) mainittujen tapojen lisäksi kuluttajat hyödyntävät säästämisessään myös monia muita palveluja sekä tapoja, joita ei tässä artikkelissa erikseen mainita.

Picodin verkkokyselyn perusteella kaikkein suosituin säästämistapa oli hintavertailusivustojen käyttäminen. Hintavertailusivustoja kertoi käyttävänsä säännöllisesti 13 % vastaajista. Kuitenkin satunnaisesti kyseisiä sivuja kertoi käyttävänsä jo huomattavasti suurempi osa vastaajista (35 %). Kaikille hintavertailusivustot eivät kuitenkaan ole lainkaan tuttuja. Verkkokyselyn vastaajista peräti 26 % kertoi, että ei tunne tai käytä tätä kyseistä säästämismetodia.

Seuraavaksi suosituin tapa säästää oli elintarvikkeiden punalaputus*. Punalaputettuja ruokia kertoi ostavansa 11 % vastaajista. Satunnaisesti punalapputarjouksia kertoi hyödyntävänsä 35 % vastaajista. Vajaalle neljännekselle (24 %) vastaajista elintarvikkeiden punalaputus on tuttua, mutta he eivät kuitenkaan hyödynnä punalaputettuja tarjouksia. Ehkä hieman yllättäen peräti 30 % vastaajista ei tuntenut elintarvikkeiden punalaputusta. Tulosta voi pitää yllättävänä, sillä Suomessa punalaputusta on harjoitettu esimerkiksi S-ryhmän osalta jo noin 15 vuoden ajan.

Kolmanneksi suosituin tapa säästää tuotteiden loppusummasta oli hyödyntää diilejä ja kuponkeja**. Säännöllisesti tätä säästämistapaa käytti kuitenkin vain 5 % vastaajista. Satunnaisesti tätä säästämistapaa kertoi hyödyntävänsä kolmannes vastaajista. Hieman yli kolmannekselle (34 %) kyseinen säästämistapa ei kuitenkaan ollut lainkaan tuttu.

Suomalaiset eivät myöskään tunne cashback-palveluita erityisen hyvin. Peräti 46 % verkkokyselyn vastaajista ei tuntenut cashback-palveluita ja ainoastaan 7 % vastaajista kertoi käyttävänsä niitä säännöllisesti. Kaikille kuluttajille kauppojen mainoslehtiset/mainoslehdet*** eivät myöskään olleet tuttuja, jota voidaan pitää hyvin yllättävänä tuloksena. Mainoslehtien eivät myöskään ainakaan verkkokyselyn perusteella saa kuluttajia ostoksille. Kauppojen mainoslehtien tarjouksia hyödynsi vain 3 % vastaajista.

Kaikkein vähiten tunnettuja säästämisen tapoja olivat tarjouksista ilmoittavat selaimen lisäosat sekä ravintoloiden ylijäämäruoan tilaamisen mahdollistavat sovellukset. Kyseiset säästämistavat tunnettiin huonosti ja niitä käytti usein tai säännöllisesti vain noin joka kymmenes vastaaja.

*On todennäköistä, että ”punalaputus” tunnetaan paremmin, kuin mitä kyselyn tulokset osoittavat. Kuitenkin termi “punalaputus” ei välttämättä ollut kaikille vastaajille tuttu, jolloin vastausvaihtoehdoista valittiin usein ”en tunne, en käytä” paremman vastausvaihtoehdon puuttuessa.

**Kuten punalaputuksen kohdalla, myös kuponkien ja diilien osalta vastaukseksi saatiin yllättävän paljon ”en tunne, en käytä” -vastauksia. Tulos oli yllättävä erityisesti, koska kyselyn alussa kerrottiin kyselyn tekijä (Picodi.com), joka kuuluu tähän kategoriaan. Mikäli kyseisistä palveluista olisi kyselyssä käytetty ehkä paremmin tunnettua termia alennus- ja/tai tarjouskoodisivustot (eikä kupongit), olisi ”en tunne, en käytä” -vastauksia ollut mahdollisesti vähemmän.

***Suurin osa kuluttajista oletettavasti tietää kauppojen lähettävän kuluttajille erilaisia mainoslehtiä. Verkkokyselyssä lähes puolet vastaajista valitsi kuitenkin vastausvaihtoehdon ”en tunne, en käytä”. Tässä tapauksessa on hyvin todennäköistä, että vastaajat eivät täysin ymmärtäneet, mitä mainoslehtisillä/mainoslehdillä tarkoitettiin. Lisäksi koska verkkokyselyn kysymyksenasettelussa puhuttiin ”tavoista säästää”, eivät kaikki vastaajat välttämättä miellä kyseisen tyyppistä mainontaa säästämistavaksi ja siksi ”en tunne, en käytä” vaihtoehto valittiin, koska se oli vastausvaihtoehdoista sopivin (vähiten huono).

Mitä suomalaiset ajattelevat mainoksista

MItä suomalaiset ajattelevat mainoksista? Verkkokyselyn vastaajista yli puolet (56 %) on sitä mieltä, että mainoksia on liikaa. Vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että mainosten määrä on vielä hyväksyttävissä. Kuitenkin vain 6 % vastaajista ajatteli, että mainoksia ei ole liikaa.

Tyypillisimmin kuluttajat vastaanottavat tietoa tarjouksista sähköpostin välityksellä. Kuluttajat arvioivat saavansa viikon aikana peräti 38 mainossähköpostia. Mainoksia tulee runsaasti myös tekstiviesteinä (verkkokyselyn vastaajat arvioivat tekstiviestimainoksia tulevan keskimäärin 25 kappaletta viikossa). Kuluttajat saavat myös postin mukana runsaasti mainoksia – verkkokyselyn vastaajat arvioivat, että mainosviestejä tulee viikossa keskimäärin noin 21 kappaletta. Mainoksilta ei vältytä myöskään netissä ja mobiilisovelluksissa. Selaimen ilmoituksia saadaan noin 9 kappaletta viikossa ja sovelluksiinkin mainosviestintää tulee keskimäärin 6 kpl viikossa.

Picodi pyrkii lähettämään vain sellaista mainossisältöä, joka aidosti kiinnostaa palvelun käyttäjiä. Pääasiallinen viestintäkanava käyttäjien suuntaan on sähköposti, jonka välityksellä jaetaan tietoa tarjouksista sekä cashback eduista. Lisäksi käyttäjille tarjotaan viihdyttävää sisältöä sosiaalisen median kanavissa Facebookissa sekä Instagramissa. Picodin suomalaiset käyttäjät haluavat saada tietoa omien suosikkikauppojensa tarjouksista. Suosittuja nettikauppoja Suomessa ovat mm. Hobby Hall, Hotlips, Offerilla, Lindex ja House of Brandon.

Tietoa verkkokyselyn toteutuksesta

Verkkokysely toteutettiin heinäkuussa 2021. Verkkokyselyssä kysyimme kuluttajien mielipiteitä tarjouksista ja alennusmyynneistä sekä selvitimme, mitkä ovat suomalaisille tyypillisiä tapoja säästää.

Koska tutkimus toteutettiin vain verkossa, korostuu vastauksissa oletettavasti ensisijaisesti verkossa tapahtuvat tavat säästää.

Yleisiä huomioita ja kehitettävää

Verkkokyselyn tulokset olivat yllättäviä erityisesti säästämistapojen osalta. On oletettavaa, että erityisesti vaihtoehto ”en tunne, en käytä” ylikorostui joidenkin säästämistapojen kohdalla. Syitä, miksi juuri tämä vastaus korostui tuloksissa, on pohdittu aikaisemmin tässä artikkelissa.

Tulevaisuudessa on kuitenkin tärkeää kiinnittää termien määrittelyyn erityistä huomiota, jotta tulosten analysoinnissa ei tarvitse tehdä samanlaisia oletuksia kuin tämän raportin osalta tehtiin. Tulevissa verkkokyselyissä termien määrittely tullaan tekemään erityisellä tarkkuudella, jotta saadut tulokset ovat mahdollisimman yksiselitteisiä.

Tietoa artikkelin käytöstä

Haluatko jakaa tietoa suomalaisten säästämisestä? Tässä artikkelissa esitetyt infograafit sekä teksti ovat vapaasti käytettävissä sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin käyttötarkoituksiin. Kuitenkin olisi hienoa, jos voisitte kertoa tekstin alkuperäisen lähteen (Picodi.com) ja linkittää tälle alasivulle. Näin tekemällä annatte lukijoille mahdollisuuden tutustua alkuperäiseen lähteeseen ja samalla autatte meitä tekemään entistä parempia artikkeleita tulevaisuudessa.